Olen siivonnut urheiluseuran talkoissa Majasaaren jätekeskuksen eli kaatopaikan ympäristöä. Olen noukkinut kymmeniä säkillisiä roskaa maastosta, mutta vain kaksi kahvipussia on osunut korjuuväylälleni.

Yksi kahvipussi tuhatta muovikassia kohti kertoo siitä, että kahvipussit käytetään eikä heitetä roskiin. Moni jemmaa niitä siltä varalta, että innostuisi kassin tekoon. Tai niitä viedään sellaisille tutuille, jotka tekevät kahvipussituotteita.

Kahvipusseja menee yhteen kassiin kymmenittäin. Parhaan kassin saa punomalla, ja silloin kahvipusseja tarvitaan todella monta. Pannunaluseenkiin kuluu 36 pakettia.

Suoraan pusseja yhteen ompelemalla tehty kassi ei ole yhtä kestävä kuin punottu eikä yhtä kauniskaan. Olen ommellut muutaman kassin Juhlamokkaa, Brazilia ja Saludoa, tehnyt auton nokkapeitteen Mundosta ja meikkilaukkuja Costa Ricasta, mutta punontakasseja en ole yrittänytkään.

Vaikka kahvipusseja ei roskien seassa juuri ole, löytyy muuta pakkausmateriaalia sitäkin enemmän. Jätekasoista maastoon lentäneistä aineksista voi päätellä ihmisten elämästä muutakin kuin sen, että harrastetaan kahvipussiaskartelua.

Jo matkalla kaatikselle huomaa, että take away-kahvittelu on jo yleinen tapa. Niin paljon abc- ja muita kertakäyttöisiä kahvimukeja tien pientareilla lojuu.

Olisi fiksua käyttää pahvisia mukeja, jotka maatuvat. Myös grilliannokset voisi ostaa pahvikaukalossa eikä styrox- tai muovirasiassa. Niitä on massoittain jätekeskuksen lähimetsissäkin.

Yleisin roska jätekeskuksen metsässä miljoonien muovipussien jälkeen lienee annospakattu voi- tai margariininappi. Kauppojen ja suurkeittiöiden biojätteitä tulee pakkauksissaan biojätekasaan, josta lokit ja varikset noukkivat makoisat rasvat mukaansa. Ne nokkivat annospakkauksen puhki ja hyödyntävät sisällön. Ympäristön kannalta pitäisi suosia isoja leviterasioita eikä annospakkauksia. Saattaisi tulla halvemmaksikin.

Maitotölkeistä vaaleansiniset ja siniset ovat enemmistönä, eli ei juuri kukaan enää juo punaista maitoa. Tai sitten täysmaidon ystävät osaavat nestekartonkien kierrätyksen parhaiten. Maitotölkithän eivät kuulu kaatopaikalle ollenkaan.

Karkkeja syödään valtavasti, ainakin metsään lentäneiden karkkipaperien runsaudesta päätellen.

Suurin osa metsään päätyneestä roskasta on trombin pölläyttämää energiajätettä eli palavaa jätettä. Voi olla, että kahvipussit osataan lajitella oikein sekäjätteeseen, joka jyrätään tiiviiksi jätepenkkaan. Eivätkä painavahkot kahvipussit ole lentäneet trombin siivillä yhtä kepeästi kuin muovipussit ja leikkelepakkaukset, joten kaatisantropologin päätelmiin kannattaa suhtautua varauksin.